Tulosta

Tiistai-aamuna odottelin bussia Vierumäen pikavuoropysäkillä. No tulihan se viimein. Sitten kerättiin matkalaisia Heinolasta, Mikkelistä, Kuopiosta, Nurmeksesta ja viimeiset tulivat suoraan modernin kalevalaisuuden kehtoon Juminkekoon Kuhmossa. Museossa käynnin jälkeen majoituttiin Kalevala-hotelliin, jossa nautittiin illallinen ja kierreltiin vähän ympäristössä. Minä ja Jorma käytiin niemessä johon päästäkseen piti ottaa kengät pois ja kahlata lämpöisessä vedessä vähän matkaa. Mäkäräiset iski heti kimppuun kun pysähtyi.

Aamulla suunnattiin matka kohti Vartiuksen raja-asemaa. Siitä päästiin suht mukavasti läpi ja jatkettiin matkaa Kostamukseen. Rahanvaihtoa, muutama ostos ja kävelyä helteisessä säässä. Kostamuksesta lähdettiin kohti Jyskyjärveä. Alkumatka oli päällystettyä tietä, mutta sitten alkoi hiekkatie. Pelkkää nimismiehen kiharaa!!!! Puolessa välissä matkaa pysähdyimme pissatauolle. Siinä sitten kuljettaja Jouko huomasi että toinen takapyörä oli päästänyt ilmat pihalle. Ei auttanut muuta kuin pyörää vaihtamaan. No ensin ei irronnut varapyörä – eikä meinannut irrota viallinen rengas. Siinä teki töitä kaikki miehet jotka vain kykenivät. Viimein pysäytettiin maito-auto jolta saatiin ruosteenirroitusainetta. Ja saatiin pyörät vaihdettua. Aikaa kului yli kaksi tuntia ja Marian piti soitella perheisiin, jotka meitä Jyskyjärvellä odottelivat. Onneksi siinä kohdassa puhelin toimi. Lämmintä oli varmaan lähes +40 astetta ja paarmat tosi isoja ja nälkäisiä.

Jyskyjärvelle saavuttiin ja minä, Jorma, Ritva ja Veli jäätiin ensimmäisenä pois autosta. Vastassa oli Katja, joka miehensä Antin kanssa meidät otti kotiinsa. Eipä siinä muuta kuin ensin syötiin ja sitten käytiin kylyssä. ( saunassa ) 

Torstai-aamu alkoi ukkosen kera ja jatkui sateisena. Antti vei meidät autolla kokoontumispaikalle josta menimme ensin Tsasounaan, siitä sitten kalmismaalle ja museoon. Museoon oli kerätty hiihtäjä Ludmila Lukinan tavaroita. Lopuksi kävimme kiinnittämässä muistolaatan sen talon seinään missä hän oli asunut. Ruokailun jälkeen oli aikaa päiväunille koska luontoretki jäi pois liian kovan tuulen takia. Illalla saimme nauttia kuorolaulusta ja kansantanssista paikallisessa kulttuuritalossa.

Perjantaina aamiaisen jälkeen lähdettiin Paanajärven kylään. Osa joutui menemään linja-autolla ja veneisiin sopi 19 henkilöä. Me pääsimme suoraan majapaikasta veneellä. Veneretki kulki Kemijokea pitkin, keskellä asumatonta seutua. Koski ohitettiin kävellen. Puolessa välissä rantauduttiin tulille syömään eväät ja juomaan sajua. ( teetä ) Vielä ennen Paanajärveä käytiin kerran rannalla. Matka kesti reilut kuusi tuntia. Linja-autolla kulkijoiden olisi pitänyt olla ennen meitä perillä, mutta niinpä vain kerittiin jopa syödä ennen heitä. Vieno oli keittänyt meille perunoita ja lihaa, tattimuhennosta, sekä lahnaa. Lisäksi oli leiponut munkkeja vaikka liikkui kahden kyynärsauvan kanssa. Vieno asui poikansa kanssa. Heiltä oli palanut talo 2007 ja yöpaita oli vaan jäänyt päälle. Nyt asuivat vuonna 2009 valmistuneessa hirsitalossa, jonka olivat saaneet lahjoituksilla. Ruokailun ja kuvauksien jälkeen käveltiin lossille jolla päästiin linja-autolle. Sitten matka jatkui luonnonkiharaa tietä pitkin Kalevalaan. ( entinen Uhtua ) Majoittuminen, illallinen, vähän kävelyä ja sitten unta. Muuten kaikki hyvin mutta Jorma oli unohtanut passin Jyskyjärvelle. Onneksi faxi toimi.

Aamulla oli aikaa tutustua tarkemmin alueeseen, mutta kun oli lauantaipäivä niin lähes kaikki kaupat olivat kiinni tai aukaisivat ovensa vasta puolilta päivin. Elias Lönnrohtin puu löydettiin. Lounaan jälkeen kokoonnuttiin runomuseolle ja kuultiin Valentina Saburovan ja Juri Gladyshevin esityksiä. Sekä laulajamummon Ilmi Bogdanovan perinteistä laulua. Mutta kun mummo pääsi vauhtiin laulannassa – meiltä aika loppui ja lähdettiin matkamuistomyymälän kautta kohti Jyskyjärveä.

Sunnuntai-aamuna suuntasimme kohti Vartiusta ja Suomea. Rajan ylitys sujui tosi joutuisasti ja olimme ajoissa kotona.

Vienan karjalassa puhuvat karjankieltä, mistä saimmekin pikakurssin. Ehkä emme kaikkia ymmärtäneet, mutta toimeen tulimme. Ilmat olivat hyvät ja matkaseura mukavaa. Sukuseurasta matkalla oli Tiittasia Kalevi, Eila, Jorma ja allekirjoittanut Aino.